tiistai 20. tammikuuta 2015

Ajan kulun ihmettelyä.

Tiistai-tohinoita kaikille!

Ihmettelin tuossa, että mihin ihmeeseen kaikki aika oikein kulkee? Meinaan että edellisestä postauksesta on kymmenisen kuukautta aikaa, woah :D
Olen tylsä, laiska ja saamaton ja tuntuu että koskaan ei oikein tapahdu mitään erikoista.
Vuosi 2015 on alkanut keskinkertaisissa merkeissä, sain taas vähän uutta lääkettä ja sillee, nyt jos noi verenpaineet pysyis aisoissa ja verensokerit kans. Toivoa sopii. Niin ja jos uudet sokerilääkkeet toimii niinkuin on luvattu, niin pitäis painonkin tippua, jee! Alkaakin nää läskit jo kyllästyttää. Vaikka tottunut oon jo omaan kokooni, niin tulevaisuutta ajatellen olis suotavaa edes jonkun verran hoikistua. Edes polvieni tähden :D
Hitto kun ei tullut lukaistua, mitä viime kirjottamalla on tapahtunut, onks Pumpasesta ollut mainintaa? Hän on siis meidän toinen chihuahua <3
Tässä ihan kuvan kera:
Huomaa varmaan, kumpi on Kadi-emo ja kumpi Pumpanen :D

...olis jo kesä.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Meinas unohtua!

Tässä on kuukauden biisi, johon olen aivan hullaantunut!
UGH! Olen puhunut.

Heta

Raikasta torstaita!

Hyvää aikaista huomenta!
Hitto kun on mukavaa olla hereillä ennen kuutta aamulla. Ihan oikeasti siis, se on mielestäni kivaa. Jätin Levozinin pois, joka on vaikuttanut niin, että yöunet on vähentyneet 11-14 tunnista 7-8 tuntiin! Yey! :) Viimeinkin on aikaa tehdä jotain muutakin kuin nukkua.
Lääkärille tai hoitajalle en tietenkään ole vielä kertonut omista lääkemuutoksista :D Kaikki aikanaan.
Ja jos jotakuta nyt kiinnostaa, minkä takia alunperin lääkkeitä syön, niin sain diagnoosin reilu viisi vuotta sitten, sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Googlettakaa, jos ei sano mitään. Ei se mikään salaisuus oo koskaan ollutkaan, hullu mikä hullu! :D

Tatuointivehkeet seisoo edelleen Helsingissä. Käyköhän niinkuin kaverin pyörän vanteelle, joka tuli kahdessa päivässä jenkeistä Suomeen, mutta jumitti sitten puolitoista viikkoa Helsingissä ennenkuin joku malttoi raahata sen Kouvolaan. Huimat 140km kun on matkaa, kestäähän siinä tietysti aika kauan.
Että DHL vois pistää vauhtia, min kädet ei jaksa enää odottaa, että pääsee tikkaamaan!
Ompelukone alkaa olla huono korvike, niin paljon kuin kuitenkin tykkään ommella.

Siitä puheen ollen, taidan höräistä kaffet pois ja mennä ompelimon puolelle.
Hassuu päivää kaikille!

Heta

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Otsikko.

Hirveen hyvää aikaista aamua!
Täällä on jo tunti kukuttu hereillä, kun yöunet vei kai joku sängyn alla asustava peikko.

Tatuointivehkeet ovat päässeet jo Helsinkiin asti! Noh, siellä ne kuitenkin jumittaa seuraavat kaksi viikkoa, ennenkuin tapahtuu mitään. Ne sentään seilasi kolmessa päivässä toiselta puolen maailmaa, niin eihän se nyt tule kuuloonkaan, että Suomen sisäisessä liikenteessä pääsisi yhtä nopeasti perille.
Näin on käynyt muutamalle tyypille, joista olen tietoinen. Ja varmaan useammallekin, joita en edes tunne... Piirrän ison rastin seinään, jos ne on vielä tällä viikolla perillä ja min käsiteltävissä.

Hiusjuttuja; oon aivan sairaan kyllästynyt tähän nykyiseen väriin, vaalea kupari, vai mikä tää nyt on. Haluun tumman taas! Tumma violetti ois aivan sairaan hieno, täytyy varmaan sijoittaa tänään uuteen väriin! Siinä on taas isännälle ihmetystä, kun tulee iltapäivällä töistä kotiin ;) Onneks hän on ottanut min hiusjutut aina hyvällä, ei oo vielä sellaista väriä vastaan tullut, mistä hän ei oo tykännyt. Sama ka minkäväriset karvat päässä on, ollaan sentään naimisissa, niin luulen että hän rakastaa minua :)

Täytyis taas kuvailla kenkiä, että te, rakkaat lukijat, näkisitte viime aikojen hankintoja. Laiskuus on iskenyt, vaikka on ihana uus kamerakin olemassa! Noh, josko sitä töiltä kerkeäis ja ottais asiakseen laittaa korkkaria riviin!

Pitemmittä puheitta, ilmoitin, että olen vielä hengissä.

Heta

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Jännittää!

Nonni! Nyt se on sitten tilaus tehty ja tatuointivermeet on tulossa! Sormet syyhyää että pääsis jo surruttelemaan! Ugh! Malleja on satoja, piirustusvehkeet on olleet esillä lähes joka päivä (minkä olen ompeluilta ja palkkatöiltä kerennyt) sekä ideointi on ihan mahdottoman pursuavaa :)
Kai tässä vielä ainakin viikko vierähtää, ennenkuin tavarat laivataan tänne, mut eiköhän tässä jaksa vielä odotella, kun tätä on odotettu ja mietitty tarkkaan jo muutama vuosi. Pääasia, että tulossa ovat!

IIhihii, en miä nyt pysty keskittymään, mut tässä oli väliaikatietoja :P
Heta

torstai 27. helmikuuta 2014

Duggudih!

Hellurei hupsuttelijat!
Palkkapäivä se vaan lähenee, ja haaveeni sitämukaa on toteutumassa! Tatuointikamat, come here... Miä oon ihan täpinöissäni, että pääsen harjoittelemaan ja sitä mukaa sitten joku kaunis päivä uskallan ottaa ensimmäiset askeleet elävälle iholle :) Mutta tarina kertoo täällä sitten sitämukaa, mitä oon onnistunu puuhastelemaan.

Lauantaina olis tulossa talven riehakemmakat meidän ruhtinaskunnassa, mutta osallistujamäärä on ihan päätä huimaava! :D Meitä on tällä hetkellä varmistuneita riehaajia jopa neljä. Nam. Eikös se niin mene, että bileet paranee, kun porukka vähenee! Ei anneta sen haitata, kyllä tälläkin riemukoplalla päästään hyviin tuloksiin.
Toinen hauska pointti on, että tällä tontilla ei lunta juurikaan näy, joten sinne jäivät minisuksihiihto, lumisota, lumenveistokisa, lumikolamäenlasku ja muut kivat talviurheilulajit. Täytyy siirtyä harjoittelemaan kesäolympialaisia varten.

Sain eilen postissa taas uusia kynsitarvikkeita, se meinaa sitä, että tänään joutuu laittamaan taas itselleni rakennekynnet <3 Tästä onkin jo jonkin aikaa kun ne on viimeksi olleet. Laittelen kuvaa sitten illemmalla, kun ne ovat valmiit :) Ja ennen-kuvankin saatan uskaltaa postata näistä tyngistä :D

Eipä minulla oikein muuta tähän aamuhetkeen, lisää kahvia koneeseen ja sitä myöten kohti päivän haasteita!

Tirt, Heta.

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Nyt lähtee!

Miten ihmeessä mulla kestää aina sata vuotta, tai ainakin muutama kuukausi ennenkuin kirjoittelen taas blogiin juttuja?
Saamaton laiskiainen olen, vietän aikaani mieluummin naamaraamatussa tai puhelimella instagramissa.

Uusia juttuja on tapahtunut taas!
Aloitin uudessa työpaikassa ja nyt duunipaikkoja on siis kaksi. Että älkääpä lapset narisko siellä, että ei ole töitä. Kyllä töitä tekevälle riittää, ja saa nauttia palkasta, eikä kitkuttaa työttömyysturvalla (se mikään turva ole, vaan haistapaskarahasumma joka tulee kuukausittain tilille)
Pitkiä päiviä luvassa ainakin pari kertaa viikossa, mutta eipä se haittaa. Joutaa sitä välillä lepäilemäänkin.

Toinen juttu; nyt kun pääsen nauttimaan suuremmista tuloista, meinaan ensimmäisen palkan kunniaksi ostaa kauan himoitsemani tatuointivermeet! Idolini kun on aina ollut Kat Von D. Ihana nainen! (ainakin millaisen kuvan olen telkkarin ja somen kautta saanut)
Harjoitusnahkaa on, itsellä on kropassa vielä hyvin tilaa, ja yksi vapaaehtoinen ystävä ilmoittautui harjoitusvartaloksi :D Mahtavaa. Mutta eiköhän se ota aikaa, ennenkuin uskallan ruveta vieraaseen ihoon nakuttamaan pysyviä kuvia.

Paskojakin juttuja on tapahtunut, meni tuossa kännitörttöilyjen johdosta ystävän kanssa sukset pahasti ristiin ja molemmat oltiin pahalla päällä, suutuksissa ja ties mitä. Siis minä itse törttöilin kännissä.
Onneksi saatiin sovittua! <3 (jos H vielä luet tätä, niin anteeksi, olet rakas!)

Ensi lauantaiksi olisi luvassa talvikemmakat täällä meidän ruhtinaskunnassa, mutta pahalle näyttää että lunta ei juurikaan olisi.. Millä ihmeellä me sitten lumisotaa ollaan, saati lasketaan pulkkamäkeä?
Tulis nyt vaan ens viikolla vaikka viisi senttiä lunta, sekin riittäisi. Sääennusta lupaa huomiselle +6 astetta. Hehe, ei taida lumista olla viikon päästä tietoakaan. Noh, sitten heitellään kaljatölkkejä tai muuta mukavaa.

Kylmä kahvi kaunistaa, mutta vatsa ei kestä mitä naama vaatii.

Heta